Papin rouville vapun päivänä

Papin rouville vapun päivänä Kirjoittanut Henrik Achrenius

Papin rouvat, papin rouvat nyt taas iloitkoon,

Koska saavat luottaa,

Että kaksi vuotta

Vielä vissiin, vielä vissiin heillä turva on.

Äijät elää, äijät elää, turvan tuottajat!

Ei ne rouvat huokaa,

Heill’ on kyllä ruokaa,

Asuinsijan, asuinsijan hyvät laittajat.

Heille riistaa, heille riistaa kasvattavat kans,

Aittaan aivan hyvää

Tarpeheksi jyvää,

Arkun sisään, arkun sisään muuta aikanans.

Karja kaunis, karja kaunis aina lisäyy,

Eikä maidon mahti,

Kellarista sahti

Juoksemasta, juoksemasta koskaan pysäy.

Viinan vilja, viinan vilja monta virvoittaa,

Oluttakin nähdä

Yllättävät tehdä,

Joka monen, joka monen janost’ kirvoittaa.

Siis jo rouvat, siis jo rouvat pian vanukaat

Äijienne kaulaan,

Niinkuin rautanaulaan –

Suuta pistäin, suuta pistäin heille sanokaat:

»Elä kauvan, elä kauvan minun tukenan’!

Paljo multa puuttuis,

Sull’ jos tuoni suuttuis,

Ennen aikaa, ennen aikaa panis hautahan!»

Lähde: Grotenfelt, Kustavi (toim.) 1899: Väinölä: Helmivyö suomalaista runoutta. Werner Söderström, Porvoo.