Pannahinen
Pannahinen. Kirjoittanut Juhani Siljo |
- Kuin hylkiö, öinen varas
- käyt iloon empien, salaa,
- vaikk’ on suviaikasi paras
- ja aurinko kirkkainna palaa.
- Yli päilyvän lahden pinnan
- soi onnea karjain kellot
- ja siintävät riemuna rinnan
- kylän kaukaisen tanhuat, pellot.
- Mut ylle sun pannaisen pääsi
- pian nousevi pilvet ja tuulet,
- pian huutavan häpeääsi
- lokin, turmionlinnun, kuulet!
Lähde: Siljo, J. 1914: Maan puoleen: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.