Pallero ja lentäjä

Pallero ja lentäjä

Kirjoittanut Janka Kupala
Suomentanut Jalmari Virtanen


Toverimme, sa lentäjä parhain,
Sua seurata aika ois mun!
Se liene ei liiaksi varhain,
Uness’ aina oon seurassa sun.
Tänään ilmoitti maammoni: Mulle
Pian kahdeksan vuotta jo saa...
Eiks riitä se, lentäjä, sulle?
Ylös aika ois liihoittaa.
Koti käynyt jo on ikäväksi,
Vain lastentarhaan vie tie.
Aika päästä ois lentäjäksi,
Nähdä, millaista taivaalla lie.
Ota, lentäjä! Tahtoisin tietää,
Mitä muillakin seuduilla on,
Miten kuuhut käy taivaalla tietään,
Sekä vilkaista kontiohon.
Nähdä, soihdut kun taivaalla häilyy
Pois hiljaa häipyellen,
Meren pinta kuin päivässä päilyy.
Joet juoksevat helmahan sen.
Itään sais yli merien lentää
Yllä laivojen mahtavien,
Niin kauas ja korkealle entää
Päälle Kremlin, kuin kottarainen.
Näin saavuttaa voisin päämaalin,
Yllä ihmisten huudella näin:
– Hyvää huomenta, toveri Stalin,
Tuon terveiset liitelijäin!
Niin korkeella maan yllä tie nyt
Yhä ladellen käydä se vois.
Minut, lentäjä, ilmoille vie nyt!
Se sulle vain kunniaks ois.


Lähde: Virtanen, Jalmari 1936: Valittuja runoja. Valtion kustannusliike Kirja, Petroskoi.