Pakkasaamu
Pakkasaamu Kirjoittanut Ain’Elisabet Pennanen |
- Kuten lasten kädet, jähmettyneet rukoukseen,
- puitten hennot oksat ylenevät taivaaseen.
- Oksistoissa näet jäisen helmen lumenrepaleissa
- kimmeltävän kuni yksinäisen kyyneleen.
- Vilunsinervällä hangella koin rusko hauras
- on kuin hymyilyä epäuskoisen ja pettyneen.
- Tainnoksissa vankan lumihuovan alla nukkuu maa, se
- nukkuu kuten emo, kuollut suureen rakkauteen.
Lähde: Pennanen, Ain’Elisabet 1943: Huomensynty: runoja. WSOY, Porvoo.