Pakkasaamu

Kirjoittanut Ain’Elisabet Pennanen


Kuten lasten kädet, jähmettyneet rukoukseen,
puitten hennot oksat ylenevät taivaaseen.
Oksistoissa näet jäisen helmen lumenrepaleissa
kimmeltävän kuni yksinäisen kyyneleen.
Vilunsinervällä hangella koin rusko hauras
on kuin hymyilyä epäuskoisen ja pettyneen.
Tainnoksissa vankan lumihuovan alla nukkuu maa, se
nukkuu kuten emo, kuollut suureen rakkauteen.


Lähde: Pennanen, Ain’Elisabet 1943: Huomensynty: runoja. WSOY, Porvoo.