Paennut

Paennut Kirjoittanut Kaarlo Sarkia

Rakastinko sinua?

Tiedä en tuota.

Värisin, kun lähdit

sieluni luota.

Tiedän: kun lähdit,

et lähtenyt syyttä.

Kieltää on mahdoton

välttämättömyyttä.

Väistyi sieluni

sisimmäisin verho.

Nähdä et kestänyt,

pakenit, perho,

säikähdit synkkää

arvoitusta:

eteesi aukeni

yö sysimusta,

pimeän kuilun

näit, penikulmaa

syvemmän – pakenit

näkyä julmaa.

Rakastinko sinua?

tiedä en tuota –

värisin, kun lähdit

sieluni luota.

Lähde: Sarkia, Kaarlo 1936: Unen kaivo: runoja. WSOY, Porvoo.