Pääsiäisenä.

Kirjoittanut Konstantin Schröder


I. muokkaa

Loisteessa hauta! Kirkkaus koitti.
Karitsa elää! Valkeus voitti.
Ihastus! Ilo! Ruhtinas rauhan
Kukisti kuollon kauhian kauhan,
Lunasti luodut. Riemu on ratki!
Tuonela tuima! Kahlees’ on katki,
hämmästy syvyys! Halleluja!
Karitsaa kuollon piiritti pimi,
Surmasta uhrin ihminen imi
Etsityn elon. Vaikene voivo!
Kukoista kauniist’ turva ja toivo!
Kussa nyt kuollo otasi kurja?
Voittosi kussa vainooja hurja?
Nosnut on Jesus. Halleluja!
Uskoni Uhri, sieluni Suoja,
Totuuden, tien ja elamän Tuoja!
Itseni Sinuun ijäksi liitän.
Lahjasi lemmet Laupias niitän.
Ylistys, kiitos, kunnia Sulle!
Ansios’ anna armosta mulle
Sankari jalo! Halleluja!

[Konstanti]n. – [Schröde]r.

II. muokkaa

(Veis. kuin N:o 75)
Risti välkkyy valossansa
Voitto-merkki Valtian,
Leimahtelee loistollansa
Yli’ympär maailman.
Pääsiäinen pelastus
Ihmis-suvun ihastus!
Jesus nosnut. Halleluja!
Rauhan taivas taritsee.
Jesus elää. Halleluja!
Risti-kunta riemuitsee.
Pääsiäinen pelastus
Ihmissuvun ihastus!
Hauta auki. Hosianna!
Haudoilla nyt humisee.
Kullo kuollut. Hosianna!
Kuolevilta kumisee.
Pääsiäinen pelastus
Ihmis-suvun ihastus!
Riemullinen ristin voitto
Hyminässä helise,
Sankarille kiitos-soitto
Juhlallisest jylise.
Pääsiäinen pelastus
Ihmissuvun ihastus!

[Konstanti]n. – [Schröde]r.


Lähde: Sanan Saattaja Viipurista 18.4.1840.