Oulun Viikko-Sanomille toivotus-sana

Oulun Viikko-Sanomille toivotus-sana.

Kirjoittanut Johan Léman


Jopa kuului kummemmalta
Puhe piloa pahempi,
Murehtui monelta mieli,
Pahasta surun sanasta,
Kun lehet levittelivät
Ääntä outoa ovillen,
Ett’ on kuollut kulta-lehti
Sanomat somahat Suomen,
Viikko-lehti lemmittävä,
Kauno-kieli Oululainen,
Pohjan puolesta puhuja
Poisi mennyt meidän maalta
Tuonne tuonelan tuvillen,
Viime vuoden vaipan alle
Pimentolan peitentöihin.
Moni tuulikin lujasti,
Suru suulla jo saneli,
Ett’ on mennyt meidän lehti,
Sanan saattaja sopusin
Kuolon kourihin kovihin,
Mustan kouhon kammioihin;
Mutt’ oon kuullut kulkeissa,
Pitkin teitä tellustaissa,
Ett’ on lehtemme elossa,
Hengissä hyvät sanomat,
Viikko-sanat voimissansa
Aivan täydellä todella.
Lie se vainkin sairastanna,
Pohjan lehti nyt potinna,
Taudin kanssa taistellunna
Pään porossa pahassa.
Kuuluupa kuleksivan jo,
Haikuroivan huonehessa,
Tuolla suojusten sisällä,
On se tullut terveheksi,
Aivan järjelle jalolle,
Entiselle ehtinynnä
Kuni vuonna viimeissäkin.
Ukko uhkaa uudellensa,
Aikoo taaski astumahan
Samoellen Suomen maita,
Kulkien kylä kylältä,
Talosissa tallustella,
Yritellen ylhäisihin,
Mataloihinkin majoihin,
Ilman ylpeyttä ylöä,
Kierosilmän katsannotta,
Nurja-mielen melskehittä
Käydä köyhänki mökissä,
Viedä vilppaita paloja
Suomen miesten mietinnöksi,
Nuorten opin ohjannoksi,
Kasvavalle kansallemme.
Lujasti lupaa sanalla
Ilmoitella ihmisille
Tiedot toimista hyvistä,
Maitten, soitten saatavista,
Neuvoin nerolla hyvällä,
Selvän kielen kaikunnolla
Aivan siivosti selittää
Kaikki melskeet kauko-mailta,
Sanat laajasta lapista,
Tuolta puolen tuntureitten;
Tuoda tuolta tuonnempata
Uutisia ulkomailta,
Meri-mailta mainioilta,
Vetten välppäväin takoa.
Vielä käskyt kanssa kiellot,
Esivallan vaatimukset
Ottaa Oulu palstoihinsa;
Kaupat, huudot kaikkialta,
Kadonneista katsaukset
Painaa siististi sivuihin;
Toisinansa toimittaapi
Vielä virsiä välihin,
Runon säikeitä somia,
Vielä kanssa kansan suusta
Tarinoitakin tapaapi.
Onpa aineita ololta
Oulun omalle lehelle.
Meidän viikko-vierahalle;
Mutt’ nyt käykäät miehet kaikki,
Kohelkaat kolikan kanssa
Kohta viikko-vierastamme.
Että pääsisi pariimme,
Sairas saataisiin jalalle
Kulku-tielle kankialle;
Tuota toivotan minäkin.

[Johan] Léman.


Lähde: Oulun Viikko-Sanomia 14.2.1857.