Orvon huokaus.

Kirjoittanut anonyymi
Suomal. kansanl.


1. Tääll’ yksinäni laulelen
kun ilta tullut on;
nyt päivän työt jo loppunee
ja pääsen lepohon.
2. Mä olen niinkuin lintunen,
joka metsässä visertää,
ei ole mulla turvaa,
eik' yhtään ystävää.


Lähde: Työväenopiston laulukirja: nuottipainos. 1928. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.