Orvokki

Orvokki. Kirjoittanut Irene Mendelin

Suojassa tuuhean tammipuun

Valolle umpusi aukes,

Kun ensi leivo sai lauleluun,

Kun kahleet aaltojen raukes.

Säteelle päivän sa hymyilit

Ja sulosatuja uneksit.

Mies muuan asteli verkalleen

Ja huomas hohtehes hienon.

Ja silloin lyhveksi ilokseen

Hän taittoi orvokin vienon,

Ja hetken hellästi ihanoi –

Ja leinon liukua maahan soi.

Sun hetken oikku se surmasi

Ja sulle laskihe päivä,

Elosi sortui, kun sumeni

Unelmais’ hohtoisa häivä.

Miks’ julma noin oli ihminen,

Miks’ sorti orvokin pienoisen?

Lähde: Mendelin, Irene 1899: Koivikossa. II. Wesanderin kirjakauppa, Tampere.