Oppipoika.
(Laulu Porvoosta).
Kirjoittanut anonyymi
Sävel: ”Mun isän’ oli sotilas”.


Mun mestarin on häijy mies,
Ja luja luonteeltaan.
Hän selkäänikin antaa ties’
Paksulta pampullaan.
Kipeesti löi se hemmetti
Ja vielä manas, kiroili,
Niin että varsin hikoili
Se häijy mestari.
Sen illan muistan ijäti,
Kun selkään viimeks’ sain.
Se kirveli niin häijysti
Ja poltti ruumiissain.
Tuo ”ukon” pumppu kauhea
Ruumiini oli ruhjoa.
Eik’ siitä ollut apua,
Vaikk’ koitin rukoilla.
Mä köyhä, kaikkikärsivä,
Raukka ja onneton,
Mull’ ain on tehty vääryyttä,
Kun olen turvaton.
Mutt’ vartus kun ma kasvaa saan!
Niin kohta kaikki maksetaan
Sull’ vuorosta taas annetaan
Pumpulla samalla!

Laihapoika.


Lähde: Työmies 3.11.1900.