Onni (Tamminen)
Onni. Kirjoittanut Hilja Tamminen |
- On ihmisonni täällä vaihtuvainen,
- sen mittasuhde vallan erilainen,
- Se, mitä minä väheksyn ja hylin,
- voi muutamille olla onni ylin.
- Niin moni lemmestäpä onnen löytää,
- mut toiset suosii oivaa herkkupöytää,
- ja rikkautta eräät etsii maista,
- taas hurskaat tavarata taivahaista.
- Myös moni arvovaltaa tavottaapi,
- vaan joku uhrauksin onnen saapi.
- Huveja kevytkengät ajaa takaa,
- saa muudan onnen kyllikseen kun makaa.
- On jonkun onnea myös kostotuumat,
- ja toisen veljesrakkauden huumat.
- Ja tutkija vain keksinnöistä elää,
- upseeri siitä, että kannus helää.
- Voi tähdet ilon syttää jonkun mieleen,
- mut toinen toivois tähden rintapieleen.
- Sisimmän siloitus on harvain huolta,
- usea kiillottelee ulkopuolta.
- Näin onnen saantikin on monta tapaa,
- monasti kullan sijaan saadaan rapaa,
- vaan tuo on mielestäni seikka paha,
- kun useammat auttaa onneen raha.
Lähde: Tamminen, Hilja 1923: Vainon ajoilta: runoja. Tampereen työväen sanomalehti o. y.,
Tampere.