Onneton

Kirjoittanut Kaarlo Kramsu


Niin musta, niin synkkä yö syksyinen lie;
Mut synkempi vielä on eloni tie;
Voi yölläkin tuikata tähtönen vielä,
Mut tähteä yhtään ei eloni tiellä.
Yön toivona tähtöset kirkkahat on:
Ne viittaavat valoon ja aurinkohon.
Mut toivot ne seuraa ei eloni myötä:
Mä viettänyt ain’ olen tähdetönt’ yötä.
Oi, yöhöni, Luoja, yks tähtönen luo
Ja loistaa sen mieleeni kurjahan suo.
Sit’ iloiten seuraisin eloni tiellä
Ja kuollessain siihen mä katsoisin vielä.


Lähde: Kramsu, Kaarlo 1887: Runoelmia. Werner Söderström, Porvoo.