Onnensa etsijä

Kirjoittanut Kaarlo Kramsu


On etäällä etsitty onni
Ja kaukana toiveiden pää.
Sitä kohden mun rientää täytyy,
Ei aikani suo levähtää.
Lyhyt aikani tääll’ on, sen tiedän,
Ja pitkä on matkani tää;
Niin kivinen mentävä polku,
Ja myrskyinen elämän sää.
Mut kaukana viel’ on onni,
En suojaa etsiä saa,
Ja onneans kohden kaikki
Mun kanssani kiiruhtaa.
Mut sinne ei kenkään ehdi,
Se riento vain turhaa on;
Puol’ tiehen päästyä tuskin
Jo nukkuvat kuolohon.
Mut kiiruhtaa minun täytyy,
En jouda mä lepäämään:
Ken lepohon itsensä heittää,
On kuollut jo eläissään.


Lähde: Kramsu, Kaarlo 1887: Runoelmia. Werner Söderström, Porvoo.