Onnenpelkoa

Onnenpelkoa Kirjoittanut Ain’Elisabet Pennanen

1.

Peljättävä on

kuulla päivän kutsua

yöhön tottuneen.

Kätket pääsi poveen maan,

tuttu: juuren taisto vain.

2.

Povi vapisee

ilon suonta soutaissa,

ilon viipyneen.

Sydän, kuten suruunkin,

laula iloon uskallus!

Lähde: Pennanen, Ain’Elisabet 1943: Huomensynty: runoja. WSOY, Porvoo.