Onnen vaiheissa.

Kirjoittanut Antti Räty


Jos Isä lastas kuritat
Sä täällä välistä,
Niin armonki sä lähetät
Jo kohta perästä.
En tosin ole ansainnut
Näin suurta hyvyyttäs,
Ah! paljon vaikka rikkonut,
Sun nautin lempeäs.
Siis hyödyksi on vitsasi
Jos lyönet minua,
Mä tiedän tunnen armosi, –
Rakastan sinua.
Jaa – myrskyn, tuulen perästä
Aurinko paistaapi;
Niin surun, huolen jälestä
Ilokin kohtaapi.
Ah onni monen ihmisen
On tosin muuttuva,
Vaan Luojan armo jokaisen
On myöskin suojaava.
Niin luottanenki armoost
O rakas Isäni,
Ei kylmene sun lempesi,
Oletkin turvani.
Siis kiitos, kiitos Sinulle
Sä Taivaan Jumala,
Kuin taasen annoit minulle
Armoais maistella.

A[ntti]. R[äty].


Lähde: Suometar 29.7.1851.