Onnen toivotus Avio-liittoon
Onnen toivotus Avio-liittoon *). Kirjoittanut Johan Frosterus |
- Jesu Jehova! Tu dulce praesidium & decus meum,
- Nostris benedicito coeptis!
- Lähde Luondo! liikkehelle,
- Rupia Runon tekohon,
- Vedä virret väljäsellensä,
- Sanan polvet pohjan maalda,
- Synkiätä Suomen kieltä.
- Että kaikkuis kallioisa,
- Kumisisi kuusikoisa,
- Kuuluisi Turun Tuvisa.
- Mettä mieleni mehuupi
- Sanomista saatuneista,
- Mutta empä ennättänyt
- Sille päivälle pitohon,
- Jolle joutua pidäisi,
- Miesten parvehen parasten,
- Lauluja latelemahan;
- Siis mä laulan metsä-maasa,
- Visertelen virran luona,
- Katsellesa kaikki vallan
- Herran ilmi Ihmetöitä,
- Joita laulan joutesani,
- Kiitän kesken kiiruhungin;
- Laulavatpa luodut kaikki,
- Virkoovat vilun perästä:
- Jopa luopui luodet tuuli,
- Kovat puustit pohjaisesta,
- Vihaiset vilun vihurit;
- Koska läikkyi lämmin tuuli,
- Kilo kiilsi vetten päällä,
- Armahasta auringosta,
- Sätehistä suloisista,
- Silloin jouduit jountehesa
- Linnuit meille muilta mailda:
- Päskönen pani pesänsä;
- Vesi-Lindu vieretteli,
- Suoritteli sulkiansa,
- Suositteli sulhastansa.
- Veden karja kaivostansa,
- Veden hirmu hauvin poika
- Vedäksens syvästä veestä,
- Talvi majasta mataapi
- Rannoille rakendamahan
- Leikkiänsä lämbimäsä;
- Silloin kätki koukkuluunsa,
- Suunsa tutkamet terävät.
- Metsot mustisa mekoisa,
- Ukot uliat urohot,
- Vuorten nousit notkelmista,
- Näpittelit näppiänsä
- Kalliolla kalkuttelit,
- Kutsuit kumpanit kokohon.
- Teeret tulit tanderelle,
- Kukertivat kuusikoisa,
- Soitit soilla soitimensa.
- Pyytkin pyörit pensahisa;
- Linnut pienet parvesansa,
- Kielten kilvasa kihisit,
- Visertelit virsiänsä.
- Niinpä hekin häitä laitoit
- Suven suodun suosiosa.
- Eipä ihmet ihmisistä
- Että hekin ennättävät
- Mennä nuorra naimisihen,
- Keskellä kesä sydändä
- Kasvon kaiken kukoistaisa.
- Mutt’ on täsä muukin mutka,
- Käsi voipa kaikki vallan,
- Joka sanoi siunauksen,
- Pani kaksin kasvamahan,
- Laatimahan laatuansa,
- Lemmesä levittämähän.
- Niinkuin paljon painavampi,
- Toimi toista kallihimpi,
- Ombi eläväin osasta,
- Niin se asian ajaapi,
- Rajat täsä rakendaapi,
- Kihlaukset kiinnittääpi.
- Ihmisen ilohon luodun,
- Luodun Luojansa kuvaksi,
- Luodun Luojan kunniaksi
- Luodun taivahan talohon,
- Ostetun Herran omaksi,
- Herran verellä valetun,
- Vihan alda virutetun,
- Sopis siivon perästä,
- Sopis ilman ilkeyttä
- Mennä näihin naimisihin,
- Josa pitääpi pyhästi
- Luojan tahtoa tavata;
- Että julkisen Jumalan
- Valdakunta vahvistuisi;
- Liiton Lapset liioitengin
- Taivaan tavoille tulisit
- Pyhän perinnön perisit.
- Kukas oikein osaapi
- Taiten vaimoa valita,
- Kuulustella kumpania?
- Joka kattoin kauneutta,
- Tavoroiden Tyttäriä,
- Pyrkii suurehen sukuhun,
- Saapi sappia sakoksi,
- Mieli-pahan palkaksensa,
- Mainituilla markkinoilla.
- Kukas oikein osaapi
- Häitä hankia hyvästi?
- Jok’ on tuttu taivahalle
- Ylimmäisen Ystävänä,
- Sille Luoja laitteleepi
- Naimakeinot näppärästi.
- Herra tunteepi todella
- Mitä mielesä makaapi
- Kungin peitetty povesa:
- Hänbä katsoi kaukaisia,
- Tulevaiset tutkisteli,
- Meidän mielein muutoksetkin
- Aikanansa arvaeli.
- Sitä myöden hän sovitti
- Omillensa onnein paikat
- Yksin näisä naima puisa,
- Kuin ne päätyvät paraten
- Vielä viimmengin hyväksi.
- Tai on toimi tutkimatoin,
- Mutt’ on helppo Herran työksi,
- Joll’ on meret määrättynä,
- Meren pisarat pivosa:
- Joka veti vaaksallansa
- Mitan tarkan taivahalle,
- Pani mitan, pani määrän,
- Painon niinkuin pundarilla;
- Pani solmut ja sitehet,
- Tarhan tähtihin etehen,
- Josa juoksun jouduttavat;
- Toinen toista paineleepi,
- Paineleepi, ponnistaapi;
- Hänen valtansa vakava
- Piteleepi pilvet kaikki
- Hattaroita hallitsepi;
- Häll’ on tuttu tuulen synty,
- Pohjasen pisimmät pohjat;
- Sillä nosti nousemahan
- Meren lainehet lavian,
- Joilla laivat lentelevät
- Silkkisillä siivillänsä.
- Herra kaikki hallitseepi
- Suuntahan sovitteleepi,
- Meidän mutkaisen menomme.
- Joka luotti Luojan päälle,
- Myöntyi hälle mieltä myöden,
- Sepä oikein osasi
- Levon makian majahan,
- Sielun tyvenen tapasi.
- Hyvä Herra heimolainen,
- Hyvä sulhainen suvahte
- Että jouten juttelisin,
- Purkaisin poveni pohjan,
- Saisin sanani sanoa:
- Itse julkinen Jumala,
- Jonga neuvo näkymätöin
- Edellä esikätehen
- Ombi saattanut sinungin
- Nykyisihin naimisihin,
- (Niitä sinun siunatkohon.)
- Minä tiedän tarkallensa;
- Olet ehtinyt emännän
- Ilman niitä syrjä syitä,
- Joista pyörtyvät parahat,
- Visahatkin vilpistyvät.
- Antakohon armostansa
- Herra taivahan tekiä
- Sulle suuren siunauksen.
- Kuules morsian minua:
- Itse toimi taivahasta
- Sinun johdatti jalosti
- Suodun sulhaisen sylihin,
- Miehen parahan parihin,
- Jok’ on kirjat kahtellunna,
- Tiedon saaret soutanunna
- Kuulusa opin kyläsä,
- Kuulu tiedon kukkulalla;
- Joka joukon johdattaapi
- Opin ojan lähtehille.
- Jos on oppi oivallinen
- Ovat tavatkin tasaiset,
- Kiittävät kaikkialla.
- Siis mä toivotan todella
- Parikunnalle parasta
- Sydämmestä syttyneestä:
- Armot Jumalan avarat
- Teille aina auvetkohot!
- Itse surungin sumussa
- Päivä teille paistakohon,
- Pimiästä pohjasesta! Ps. 112:4.
- Ilo Jesuksen ihana
- Teitä täällä täyttäköhän,
- Mieli pahat painelkohon,
- Sokerilla suolatkohon!
- Onnet olkohot omanne
- Lukemattomat lugulda,
- Niinkuin pilvesä pisarat,
- Niinkuin koskesa kivejä,
- Alla virran villapäitä!
- Olkoon ikänne iloin
- Päivät lemmesä lepoiset!
- Koska, päivät päätettyä,
- Ero viimeinen edesä
- Herra teitä helmoihinsa
- Korjatkohon kaunihisti,
- Sinne teitä siirtäköhön,
- Kusa ilosa ijäti,
- Riemun runsaisa tuvisa,
- Laulut ombi lakkaamata
- Luojan Luoduist’ ihmetöistä;
- Kiitos kaunis Jesukselle
- Pojan veri vitsoihista,
- Pyhän hengen pyhityksest’!
- Sitt’ vast’ kaikis kajahtaapi
- Kaunis kiitos Jesukselle!
*) Tämän on tehnyt entinen Sotkamon Kirkkoherra, Doctori Johan Frosterus, kunniaksi ja kaunistukseksi Sukulaisensa häihin, joka oli Professori Turun Akademiasa ja nai Kesäkuusa 1764.
Lähde: Oulun Viikko-Sanomia -lehden vuosikerta 1830, 3. huhtikuuta s. 2–4, 10. huhtikuuta s. 3–4. [Tekstikorpus]. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki. Viitattu 27.12.2006. Sisältyy kokoelmiin 1800-luvun korpus: Oulun Viikko-Sanomia, vuosikerta 1830. Saatavissa osoitteesta http://kaino.kotus.fi/korpus/1800/meta/ovs/ovs_1830_rdf.xml.