Onnellinen, onneton

Onnellinen, onneton.

Kirjoittanut Eino Pakarinen


On se vielä onnellinen,
Kellä on suruhun syytä,
Surussansa synnintunto.
Onpa vielä onnellinen
Se, ken toivon tallettavi
Synkinpinä syksyöinä.
Ei se ole onnellinen,
Joit’ on suru loppununna,
Kaonnunna kaikki toivo.
Ei se ole onnellinen,
Jolle on samantekevä
Oisko järvessä kalana
Taikka lintuna lehossa;
Jot’ ei paina synnintunto
Eikä rakkaus rasita;
Jok’ ei ilostu, ei pahastu
Eikä mistänä välitä –
Ei se ole onnellinen!

31-11 1901.


Lähde: Pakarinen, Eino 1902: Mutkaisilla poluilla. Boman & Karlsson, Hämeenlinna.