Onnellinen, onneton

Onnellinen, onneton. Kirjoittanut Eino Pakarinen

On se vielä onnellinen,

Kellä on suruhun syytä,

Surussansa synnintunto.

Onpa vielä onnellinen

Se, ken toivon tallettavi

Synkinpinä syksyöinä.

Ei se ole onnellinen,

Joit’ on suru loppununna,

Kaonnunna kaikki toivo.

Ei se ole onnellinen,

Jolle on samantekevä

Oisko järvessä kalana

Taikka lintuna lehossa;

Jot’ ei paina synnintunto

Eikä rakkaus rasita;

Jok’ ei ilostu, ei pahastu

Eikä mistänä välitä –

Ei se ole onnellinen!

31-11 1901.

Lähde: Pakarinen, Eino 1902: Mutkaisilla poluilla. Boman & Karlsson, Hämeenlinna.