On yhteistyötä!

On yhteistyötä! Kirjoittanut Irene Mendelin

Ma seison vuorella korkealla,

On pyhä hiljaus kaikkialla.

     Kauas, kauas siintämättömiin

     Annan hurmauneena silmän lentää;

     Kauas, kauas aikoin hämäriin

     Laulun lentimillä aatos entää.

Näin isänmaani, sa lahja Herran,

Ihaili kansani sua kerran.

     Altain rintehiltä tultuaan

     Yöpyi tänne, ja kun aamu koitti

     Hennonut ei jatkaa kulkuaan –

     Uhras uhrit, kiitosvirret soitti.

Uus tunne valtava sielun täytti,

Päämäärän suuren se sille näytti.

     Kaunoisena siinti eessään maa.

     Siin’ on onnen, siin’ on voiman mahti!

     Kuusten suojaan mökki kohoaa,

     Riistaa antaa Tapio ja Ahti.

Lepikon pelloksi astuvoipi,

Kukuntakoivu se huminoipi.

     Onnea saa käki kukkumaan,

     Taatto taivaan siunaa uutistyötä,

     Kannel helkkyy, hiljaa solmitaan

     Suomen runottaren helmivyötä!

***

Voi aikaa suruisaa,

Voi aikaa katkeraa

Kun heimo heimoa raastoi!

Kun vainon mieltä

Ja kalvan kieltä

Vain veljyt veljelle haastoi.

Ei noussut yhteistyö,

Vaan synkken’ surman yö –

Ja sortui Kullervo ylväs.

Ja Väinö soitti,

Mut viha voitti –

Ei noussut onnemme pylväs.

Se kaatui terhekäs tammi Taaran,

Se sortui siimekäs pyhä puu.

Se myrskyn kestänyt oli vaaran,

Mut heimoriidassa kukistuu.

Ja huolten hattarat

Niin synkän varjoisat

Vapaustoivehet peitti.

Ja kylmää kalmaa

Ja tuonen talmaa

Ne Suomenniemehen heitti.

Ja virret vaikeroi

Ja kannel murhein soi

Valittain outoa aikaa.

Mut alta kaihon

Ja sankan saihon

Ja toivon tuikkivi taikaa.

Ei turhaan kaatunut tammi Taaran,

Ei suotta sortunut pyhä puu,

Kun latva katkesi monihaaran,

Niin aika uusi se sarastuu.

Saa alta vaivojen

Ja mustain murheiden

Jo onni Suomelle hiljaa.

On yhteistyötä,

Se poistaa yötä

Ja toivon tuutivi viljaa.

Ja joskin hallasää

Voi viljan jäädyttää,

Ei yhteistunto se jäädy.

Nyt Suomen kansa

On valveillansa,

Sen onni yöhön ei päädy.

Niin yhteistyössä on onni Suomen,

Sovinnon sampo on tenhokas;

Hallussaan koituva sill’ on huomen,

Se valvoo, Suomi, sun onneas.

Lähde: Mendelin, Irene 1899: Koivikossa. II. Wesanderin kirjakauppa, Tampere.