On niinkuin –
On niinkuin – Kirjoittanut Kössi Kaatra |
- On niinkuin nyt minä laulaisin
- mun viime virteni sulle;
- mut tiedä en, kuinka ma kertoisin
- mitä olit sa armahin mulle.
- Sinä olit mun onneni rakentaja
- ja mun onnettomuuteni luoja,
- sinä olit minun rauhani raastaja
- ja mun tuntoni tyynen tuoja.
- Olit laulajan elämänlaulelma,
- olit kulkurin kuoleman soitto,
- hymy riemun ja kyynel tuskasta,
- yön harso ja huomenkoitto.
- Oi, kuinka ma voisin kertoakaan,
- mitä soit, mitä et sinä suonut,
- kun maljasta, mit’ tulit tarjoamaan,
- olen liiaksi paljo jo juonut.
- Ja nyt humalapäisenä hoilailen
- vai – myrkkyjuomanko join ma?
- Vähät siitä, kun virteni viimeisen
- näin loppuhun laulaa voin ma.
Lähde: Kaatra, Kössi 1906: Kyttä. Hämeen kirjakauppa, Tampere.