On kesäkuu...

Kirjoittanut Antti Rytkönen


Lehdossa kukka
uneksuu.
On kesäkuu,
on kesäkuu.
Ja perho lentää
kukan luo,
sen mettä juo,
sen mettä juo.
Ja kukka kaunis
hymyää:
Oi, tänne jää,
oi, tänne jää.
Tuoll’ lintu istuu
oksallaan
ja laulaa vaan,
ja laulaa vaan.
Ja lintu toinen
kuulee sen
niin riemuiten,
niin riemuiten.
Se tietää: hälle
sävel tää
nyt helkähtää,
nyt helkähtää.
Ja nuorukainen
lehtoon käy,
ei muita näy,
ei muita näy
kuin neito kulta-
kutrinen,
hän tuntee sen,
hän tuntee sen.
On silmä päivää,
mettä suu –
on kesäkuu,
on kesäkuu.


Lähde: Rytkönen, Antti 1930: Yksinäisyyden sävel: runoja. Otava, Helsinki.