Oli ollut..
Oli ollut.. Kirjoittanut Immi Hellén |
- Oli ollut ihmeen juhlallista,
- joulu rikas pukin antimista,
- laulut lasten heleästi soineet,
- riemuellen kaikki karkeloineet
- viheriän kuusen juurella –
- Mutta nyt on aivan hiljaista.
- Kuusen kynttilät jo sammutettiin,
- unten utumaille matkustettiin,
- siellä nähtiin monen monta kummaa.
- Kuuhut kirkastavi yötä tummaa,
- joulujuhlaa yhä jatketaan,
- valtavammin vielä riemuillaan...
- Heikin hepo hirnahdellen haastaa,
- joka jalka sill’ on irti maasta,
- kukin lahjan toivomansa voittaa,
- Leenin nukke kanteletta soittaa,
- puhuu puinen papukaija Mirjan,
- laulaa lehdet Santun satukirjan.
- Unten mailla mahdoton ei mikään,
- kuusen latvan enkeli niinikään
- lentää, liitää siivet suhahdellen,
- hiipii sitten lasten vuotehellen,
- siivillänsä heitä suojaten
- siunaa hiljaa nimeen Jeesuksen.
1924.
Lähde: Hellén, Immi 1930: Lasten runokirja: Suomen pojille ja tytöille omistettu. Valistus, Helsinki.