Olenko valehtelija?

Olenko valehtelija? Kirjoittanut Edith Södergran

Jos olen rikollinen, on syntini mittaamaton.

Jos olen ilvehtijä, olen pilkannut pyhiä asioita.

Jos olen valehtelija, syöstäköön minut taivaasta,

että muserrun turuillenne.

Jos olen valehtelija,

haudatkoot kadotetut henget lyyrani

liejuihin, tulikiven katkuun.

Kurkoitelkoon se rukoilevia käsiään kuutamoöinä,

kun ei yhtään elollista kulje ohi.

Jos olen valehtelija –

pyyhittäköön ihmeellinen nimeni taivaan seinästä,

helmikirjaimet lyötäköön rikki meren paasiin,

vesi salatkoon, mistä minä tulin,

älköön maailma koskaan kuulko taruani.

Jos olen valehtelija –

niin ihanimmat enkelit rakastavat kuitenkin minua

niinkuin kaunista ja kadotettua veljeä:

hän kertoi satuja kuulle ja taivaanlaelle,

ilman niitä ne eivät voineet pysyä,

niiden hauras ihanuus mureni tomuksi.

Lähde: Södergran, Edith 1929: Levottomia unia: runoja. Suomentanut Uuno Kailas. Tulenkantajain osakeyhtiö, Helsinki.