Oikeus.

Kirjoittanut Kaarlo Luoto


Kultainen sana – oikeus,
vaan löydänkö sinut mistä!
Taivasko sulla asumus
vai ootko sä helvetistä?
Kas, sorretuilta kuulla saa
ain’ oikeus-huutojansa,
ja nekin jotka sorraltaa,
sun lahjovi uhreillansa.
Vain hänelle jää etuisuus,
on oikeus sopuisampi,
kenellä valta, maineikkuus
ja nyrkki on painavampi.
Sä olet koira kartanon,
mi haukkuvi kerjäläistä,
ja häntäs liehuu suosion,
kun näet sä arvopäistä.
Mut kumpa sinut kesyttää
ne mieroa käyvän lapset,
niin ilon ulvos räyhyää,
kun näet sä huolihapset.


Lähde: Luoto, Kaarlo 1908: Ristikon takana. R. Tuomi, Helsinki.