XXIX [Oi ihmisosaa!]

Kirjoittanut Kaarlo Sarkia


Oi ihmisosaa katkeraa!
Hän kaivaa maata vaivoin –
ei janoansa sammuttaa
voi vesi syväin kaivoin.
Hän matkaa kaukomerten taa
levottomuuden laivoin –
vain entinen on erämaa.
Hän linnunsiivet rakentaa
ja nousee sineen tai voin –
vain yksi tyhjyys aukeaa.
Niin viimein vihaan laukeaa,
hävittää työnsä raivoin:
vihata voi, ei rakastaa,
ei totta ole, oikeaa,
vain tuska, polte aivoin,
janoa ei voi sammuttaa,
ei tuskan tulta huojentaa
vesi syvimpäinkään kaivoin.
Oi ihmisosaa katkeraa!


Lähde: Sarkia, Kaarlo 1943: Kohtalon vaaka: runoja. WSOY, Porvoo.