Oi ihmisosaa!

XXIX [Oi ihmisosaa!] Kirjoittanut Kaarlo Sarkia

Oi ihmisosaa katkeraa!

Hän kaivaa maata vaivoin –

ei janoansa sammuttaa

voi vesi syväin kaivoin.

Hän matkaa kaukomerten taa

levottomuuden laivoin –

vain entinen on erämaa.

Hän linnunsiivet rakentaa

ja nousee sineen tai voin –

vain yksi tyhjyys aukeaa.

Niin viimein vihaan laukeaa,

hävittää työnsä raivoin:

vihata voi, ei rakastaa,

ei totta ole, oikeaa,

vain tuska, polte aivoin,

janoa ei voi sammuttaa,

ei tuskan tulta huojentaa

vesi syvimpäinkään kaivoin.

Oi ihmisosaa katkeraa!

Lähde: Sarkia, Kaarlo 1943: Kohtalon vaaka: runoja. WSOY, Porvoo.