Oi, jos oisi

Oi, jos oisi Kirjoittanut Paavo Cajander

Oi, jos oisi, niinkuin muilla, mulla oma kulta,

Vilisten kuin virran juoksu luistais aika multa.

Mieli ois kuin päivänpaiste, aatos huolta vailla

Korkealle liiteleisi ilman kotkan lailla.

Soitellen ma kulkisin ja laulain päivätöillä,

Kullan kuva mielessäni nukahtaisin öillä.

Metsät tieltä siirtyis pois ja rymähtäisi kuusi,

Tuolla kankaan kainalossa pirtti nousis uusi.

Sinne kullan saattaisin ma kurkihirren alle,

Liedestä kun ensi sauhu nousis taivahalle.

Ja kun sieltä oman kullan kirkkohon ma veisin,

Kadehtien lintusetkin meitä katseleisi.

Nurmen heinä helkkyisi ja kukat kumartaisi,

Kumartaisi kukkaset ja tuomet tuoksuaisi.

Oi, jos oisi, niinkuin muilla, mulla oma kulta,

Vilisten kuin virran juoksu luistais aika multa.

Lähde: Grotenfelt, Kustavi (toim.) 1899: Väinölä: Helmivyö suomalaista runoutta. Werner Söderström, Porvoo.