Odotus meren rannalla

Odotus meren rannalla Kirjoittanut Ain’Elisabet Pennanen

Rannan ylle vedenhenki hiipii,

pieni silta vaiti vartoaa.

Himmenevää kaislikkoa riipii

tuulenpuuska, aalto vaikertaa.

Missä viipyy purje niemen takaa,

siipi vesipääskyn valkoisen?

Angervoisen huntuun kääri yö jo vakaa,

lehtipiiloon painui lintunen.

Rannan tammet hiljaa huojuilevat,

alla istuu pitkä odotus...

Silmät toivontäydet tummenevat,

riutuu rinnan armas uskallus.

Kuten kuolleet linnut hymyt putoo,

maassa makaa haaveet hellyyden...

Sankkaan sumuseittiin ristilukki kutoo

rannan ruohon, latvat näreitten.

Lähde: Pennanen, Ain’Elisabet 1943: Huomensynty: runoja. WSOY, Porvoo.