Odotuksen jälkeen

Kirjoittanut Saima Harmaja


Lie unta, että vielä äsken itkin
ja suvi suonissani juossut ei.
Hän tullut on, ken viikoin tuskan-pitkin
pois sydänkesän kaiken loiston vei.
Taas puhkee ruusut väreihinsä kuumiin.
Kuin sylistäni puhjenneet ne ois,
vyö hieno, tulinen kun kiertyy uumiin:
sun kätes, jota torjuta ei pois!


Lähde: Harmaja, Saima 1937: Kaukainen maa: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.