Nuoruudessa.

Kirjoittanut Gustaf Fröding


Joki tuikkivi kauniisti välkkyellen,
Ja lauluja raikuvi kuusi.
Kuin turmeltu lapsi mä laiskottelen,
Nukun, maaemo, mairitteluusi.
Maa laulaa ja tuoksuu ja hymyilee,
Ja taivahat loistaen riemuitsee.
On kuin mulle tuulonen viestejä tois,
Ilon päivä on valkenemassa.
Veri rauhaton on, tääkö lempeä ois?
– Kehen? – Kaikkehen maailmassa!
Jospa taivas ja maa mun rinnoillain
Tytön muodossa hetkisen uinuis vain!


Lähde: Fröding, Gustaf 1895: Valittuja runoja: kokoelmista ”Guitarr och Dragharmonika”, ”Nya Dikter” ja ”Räggler å Paschaser”. Suomentanut Yrjö Weijola. Tarkastanut ja lyhyellä luonteenkuvauksella varustanut Kasimir Leino. Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.