Nuorisolle

Nuorisolle.
”Pyrkijästä”.
Kirjoittanut Niilo E. Wainio


Nouskaamme pojat Pohjolan
yksissä mielin sotimaan
puolesta valon, totuuden,
katkaisten kahleet raakuuden;
        käs’ kätehen,
        näin vannoen:
        Saa Suomemme,
        maa isämme
lempemme, työmme, neuvomme.
Es’-isät meille raivanneet
on kodon korpeen, viljelleet
nuo meidän laajat vainiot,
kärsineet sotain vauriot.
        Se muistaos
        ja vanno’os:
        saa Suomeni,
        maa isäini
lempeni, työni, neuvoni.
Pitäiskö meidän tuhlata
perintö isäin ihana,
jonk’ ovat sydänverellään
varjelleet meille jäämähän?
        Ei milloinkaan!
        Siis vannomaan:
        saa Suomemme
        maa isäimme
lempemme, työmme, neuvomme.
Sä Suomen sorja nuoriso,
jo ymmärrätkö, huomaatko,
ett’ olet toivo kansasi,
se turvaa sinun voimaasi.
        Siis uni pois!
        Ken veltto ois? –
        Saa Suomemme,
        maa isäimme
lempemme, työmme, neuvomme.
Jo nousee lippu ilmoillen
”vapaus, valo” sanoineen;
kokoontuu rivit reippahat
sen ympärille lukuisat;
        me yhdytään
        ja päätetään:
        saa Suomemme,
        maa isäimme
lempemme, työmme, neuvomme.

N[iilo]. E. W[ainio].


Lähde: Turun Kuva-Lehti 19.10.1890.