Nuori tuomari.
Gananderin Satuja
Kirjoittanut Christfried Ganander


Kerran oli yksi ijältänsä nuori, mutta viisas, taitava ja oikia tuomari, joka aina osasi niin oikein tuomita, ettei hän esimiehiltään saanut ikään jälki-tekoja ja nuhteita. Häneltä kysyttiin siis kerran, kuinka hän taisi ja ymmärsi niin oikein tuomita, vaikka hän oli niin nuori. Hän vastasi: ”vaikka minä olen nuori, niin olen minä lukenut vanhoja kirjoja.”

Ei harmaja pää ole aina epäilemätöin tunnus, merkki taitavuuteen; ei ikä siitä kunniallinen ole, että hän kauvoin elää, ja hänellä on monta vuotta; vaan toimi ihmisten seassa ovat oikiat harmajat karvat, ja virhetöin elämä on oikia vanha-ikä. (Viisauden kirj. 4: 8, 9), ja Suomalainen sananlasku sanoo: Ei vieryvän kiven päällä sammalia kasva.

–n–f–n.


Lähde: Oulun Wiikko-Sanomia 27.11.1858.