Nuori sisareni.

Kirjoittanut Katri Vala


Mikään ei ole niin valoisaa
kuin sisareni nuoruus.
Hänen kultaisen päänsä ympärillä
hohtaa hämärä ilta.
Tänään hänen silmänsä ovat uudet,
ne eivät ole enää lapsen silmät,
ne ovat arat ja kiihkeät
puhtaan otsan alla.
Hän kumartuu kuuntelemaan
värisevää sydäntään.
Se on kuin nuori, heleä metsä,
kevätsateessa suhiseva.
Mutta pimennossa on salaisuus,
puoleksi jumala, puoleksi eläin,
ja sisareni hymyilee hämmentyneenä.


Lähde: Vala, Katri 1934: Paluu: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.