No 121 Vanhassa Virsikirjassa, kokeeksi uudestansa tehty

Teknisten rajoitusten vuoksi artikkelin yllä näkyvä otsikko on virheellisessä muodossa. Oikea kirjoitustapa on: N:o 121 Vanhassa Virsikirjassa, kokeeksi uudestansa tehty.
N:o 121 Vanhassa Virsikirjassa, kokeeksi uudestansa tehty.

Kirjoittanut Martti Luther


1.

Näin puhui Engel: paimenet!
Tuon sanomat juur suloiset,
Nyt ilon ison ilmoitan
Ja armot suuret Jumalan.

2.

Tänäin on teille syntynyt,
Tahdosta taivaan siinnyt
Jesus suvusta Davidin,
Kristus kuningas Zionin.

3.

Hän on se Herran siunattu,
Profeetan kautta puhuttu,
Ken kansat kaikki vapahtaa
Ja taivaan tielle johdattaa.

4.

Hän langenneita lohduttaa,
Hän alta synnin avittaa,
Tuo rauhan, riemun sielullen
Ja lunastuksen iäisen.

5.

Täm’ olkoon teillä merkkinä:
Pien’ löytyy lapsi seimessä;
Käy, paimen kaunis, katsomaan
Lahjaa Jumalan laupiaan.

6.

Herää, sieluni, ilolla,
Ken seimess’ ompi, katsahda!
Siell’ on Messias maailman
Ja Poika Pyhä Jumalan.

7.

O Jesu rauhan Ruhtinas!
Tervet tykömme tultuas
Turvaksi köyhäin synnisten,
Iloksi kansain kaikkien.

8.

Ah, Herra, vaikka kaikki voit
Ja taivaan armot meillen toit;
Kuin lapsi kehno, alhainen
Lepäät vuoteella köyhyyden.

9.

Jos kaunistettu kullalla
Ja päärlyill’ olis maailma,
Kuitenkin olis kehnoinen
Vuoteeksi, Jesu, sinullen.

10.

Vaan tahdoit tulla köyhyyteen
Auttaakses meitä autuuteen:
Näin näytit ett’ on turhuus suur
Maailman koreus, korkuus juur.

11.

Ah kuule, Kriste armias!
Sieluuni ota asumas,
Äl’ erkee koskaan minusta,
Niin olen vapaa vaivoista.

12.

Nyt Kristikunta veisatkaan
Ett’ olet tullut maailmaan:
Ain’ olkoon Korkein kiitetty,
Kolmyhteisyys ylistetty.

(Lutherus.)


Lähde: Turun Viikko-Sanomat 19.10.1822.