Niin silloin

Niin silloin. Kirjoittanut Kaarlo Luoto

Kun joutuu ilta

ja taivahilta

jo sammuu kultaruskonen,

ei linnut liiku,

ei laula, kiiku,

vaan lepää uinuen.

Kun saan mä rauhan

ja mielen lauhan

taas jälkeen päivän taistojen,

kun maailmasta

mä pauhaavasta

oon tyyneen saanut sielusen,

niin silloin varmaan,

mun oman armaan,

näkyypi kuva muistossan.

Autuutta tuopi,

rintaani luopi

se sulotunteen kaihovan.

Lähde: Luoto, Kaarlo 1908: Ristikon takana. R. Tuomi, Helsinki.