Niin silloin

Niin silloin.

Kirjoittanut Kaarlo Luoto


Kun joutuu ilta
ja taivahilta
jo sammuu kultaruskonen,
ei linnut liiku,
ei laula, kiiku,
vaan lepää uinuen.
Kun saan mä rauhan
ja mielen lauhan
taas jälkeen päivän taistojen,
kun maailmasta
mä pauhaavasta
oon tyyneen saanut sielusen,
niin silloin varmaan,
mun oman armaan,
näkyypi kuva muistossan.
Autuutta tuopi,
rintaani luopi
se sulotunteen kaihovan.


Lähde: Luoto, Kaarlo 1908: Ristikon takana. R. Tuomi, Helsinki.