Niin käy!
Niin käy! Kirjoittanut P. J. Hannikainen |
- Me toisillemme suututtiin,
- (En muista enää syytä, mistä,
- Vaan ei se liekään tähdellistä)
- Ja suuttuneina erottiin.
- ”En koskaan lepy”, mietin niin,
- Ja Annill’ oli sama mieli,
- Sen näin mä kyllä, vaikka kieli
- Ei tuota tuonut kuuluviin.
- Ja kerta taas kun kohdattiin,
- Viel’ oltiin ”ärrinpurrillansa”,
- Mut tuuli kääntyi! – naurun kanssa
- Jo vihat poies viskattiin.
- Ja käden lyönti yhdisti
- Nyt meidät sopuhun, kuin köysi,
- Ja köyden – kiikuksensa löysi
- Het’ Amor – sit’ on veijari!
Juhani H. [P. J. Hannikainen]
Lähde: Koitar: Savo-Karjalaisen Osakunnan albumi. III. 1880. G. W. Edlund, Helsinki.