Neitosen sulhaset

Neitosen sulhaset.

Kirjoittanut Lauri Soini


Kasvoi neitonen kirkassilmä
taattonsa tanhuilla.
Kaksipa kasvoi sulhaspoikaa
kahdella naapurilla.
Kasvoi neidosta kultatukka,
vieno ja sorja ja sievä.
Kirkkaitten silmien huomenrusko
oli niin sulosa ja vievä.
Sinisukissa sipsutteli
neitonen kiehkurakulma,
rengaskorva ja sormussormi –
naapurin poikien pulma.
Rikkaan, mahtavan naapurin poika
kosimassa kulki,
kihloilla, hopehilla houkutteli –
neito se mielensä sulki.
Pienosen naapuritorpan poika
mökkiänsä laittoi –
hälle se neitonen kirkassilmä
ruusuja rintaan taittoi.
Vaan tuli ryssä ja neidon ryösti
viettäen Venäjälle.
Rikas poika hyppäsi katsomahan
pellon veräjälle.
Siitä kun kuuli se torpparipoika,
ryssän jäljestä juoksi.
Ryssä, se pelkuri, neidon jätti
vierivän virran luoksi.
Punapaidan helma hulmakehti
ryssän juostessa tietään,
mutta se neitonen kirkassilmä
torpan miniäksi viedään.

1899.


Lähde: Soini, Lauri 1900: Kansallisia lauluja. Werner Söderström, Porvoo.