Neitosen sulhaset

Neitosen sulhaset. Kirjoittanut Lauri Soini

Kasvoi neitonen kirkassilmä

taattonsa tanhuilla.

Kaksipa kasvoi sulhaspoikaa

kahdella naapurilla.

Kasvoi neidosta kultatukka,

vieno ja sorja ja sievä.

Kirkkaitten silmien huomenrusko

oli niin sulosa ja vievä.

Sinisukissa sipsutteli

neitonen kiehkurakulma,

rengaskorva ja sormussormi –

naapurin poikien pulma.

Rikkaan, mahtavan naapurin poika

kosimassa kulki,

kihloilla, hopehilla houkutteli –

neito se mielensä sulki.

Pienosen naapuritorpan poika

mökkiänsä laittoi –

hälle se neitonen kirkassilmä

ruusuja rintaan taittoi.

Vaan tuli ryssä ja neidon ryösti

viettäen Venäjälle.

Rikas poika hyppäsi katsomahan

pellon veräjälle.

Siitä kun kuuli se torpparipoika,

ryssän jäljestä juoksi.

Ryssä, se pelkuri, neidon jätti

vierivän virran luoksi.

Punapaidan helma hulmakehti

ryssän juostessa tietään,

mutta se neitonen kirkassilmä

torpan miniäksi viedään.

1899.

Lähde: Soini, Lauri 1900: Kansallisia lauluja. Werner Söderström, Porvoo.