Neitosen Laulu.
(Suomentama).
Kirjoittanut anonyymi


Sini minulle’ on mieluinen;
Ah! kuin sininen on suloinen:
Sininen on seës Taivaan kaari,
Sinervälle’ välkkyy vetten piiri.
Sininen on Kukka pikkuinen,
Rakkauuen kuva kullainen,
Joka kuiskuttaa: ”ah! kyyhkyiseni,
Muista aina mua, Armaiseni!”
Sini-silmäsä on lempeys,
Syämmestä siintää hempeys,
Sini-silmän sateitten soitto
Tunnon Taivosest’ on päivän koitto.
Josma joskus jouvun naimisiin,
Morsianna puen sinisiin;
Sinisiä sitten aina kannan;
Syämmeni sini-silmäll’ annan.

[Klaus] K[EME]–LLI.


Lähde: Oulun Wiikko-Sanomia 11.12.1830.