Naisista.

Kirjoittanut G. G. Grönberg


Koska kohtas mua muinen
Kaunis nainen naurusuinen,
Sinisilmä, punaposki,
Kuohui rintani kuin koski.
Aattelin jos tuon ma saisin
Suostumaan, niin kohta naisin.
Sille kihlat kanteleisin,
Hänen vaimokseni veisin.
Mutta nyt kun näen niitä,
Rintani ei kuohu siitä.
Yht’ei sadastakaan taida
Nähdä soveliaaksi naida.
Tuskin yksi tuhansista
Kyläkunnan kaunosista
Sydämen saa sykkimähän,
Kihlakauppaan mieltymähän.
Mikä näin nyt mielen muutti,
Sydämeni karvastutti? –
Sepä vaan kun näillä mailla
Sydän kauneutt’ on vailla.

G. G. G. *)

*) Tämän laulun, joka on kauniimpia todistuksia uusissa muodoissa yhä jatkauvasta vanhasta runotaidosta, on tehnyt seppä Grönberg Ulvilan pitäjässä, † 1869.


Lähde: Suomen Kuvalehti 15.10.1873.