Myrskylän artikkelit
Myrskylä
muokkaaMyrskylästä. Kuten "Uusimaassa" on jo kerrottu käwi viime lauantaina ja sunnuntaina luonnopitäjiä seudulla. Tämä retki sai seudulla suurta kannatusta päättäen ystäwällisestä vastaanotosta ja suuresta kuulijakunnasta - ensimmäisenä päivänä noin 120-139, toisena varmaankin kolmattasataa.
Luennot pidettiin suomalaisella kansakoululla kirkonkylässä, mutta aiwan mielellään sitä ei toki saatu käyttää tarkoitukseen. Kansakoulujohtokunnan esimies maanviljelijä Johansson tahtoi nimittäin kieltää salia jos jollakin tekosyyllä, mutta tarkoitus oli wallan selvä: asianomainen h:ra on nimittäin ruotsinmielinen kuuluen tietenkin niihin "apujoukkoihin", joita wiikingit ovat viime aikoina nostaneet "asemia" puolustamaan.
Me kehoittaisimme mitä pikimmin laittamaan niin, että kansakoulu-johtokunnan esimieheksi tulisi suomalainen mies, etenkin kun se ei ole wäkisuhteiden puolesta mahdoton asia. Erään uusmaalaisen osakunnan lähettämän kielirajatutkijan mukaan pitäisi näet seudulla löytyä enemmän suomalaisia kuin ruotsalaisia.
Ja mitä siwistysasteeseen tulee owat suomalaiset ruotsalaisia äärettömän paljon korkeammalla. Seudulle lewiää paikkakunnan lehdistä "Uusimaata" noin 50-60 kp:tta kuin sitäwastoin Porvoon molempia ruotsalaisia lehtiä vain noin 5 kap:tta.
Myös löytyy seudulla suomalainen kansankirjasto, josta on noin 135 nidosta ja josta lainaillaan myöskin ahkerasti - Kouluasiat owat sillä kannalla, että löytyy yksi suomalainen kansakoulu; jossa 60 oppilasta sekä yksi suom. pikkulasten koulu, jossa on 30 oppilasta, sekä kaksi ruotsalaista kansakoulua, joista toinen on ruotsalaisessa kylässä ja siinä on 31 oppilasta, mutta toinen Ruotsalaisen kansakoulun ystäwäin perustama "aseman" suojelemiseksi, on tuossa suomalaisessa kirkonkylässä ja siihen on saatu kootuksi 29 oppilasta, niistä hywin harvat ruotsalaisia. Muuten seudun ruotsalaiset asukkaat eiwät itse ollenkaan kannata tätä koulua, waan pitäwät sitä tarpeettomana, mikä on hyvinkin ymmärrettävää, kun se on aiwan ulkopuolella ruotsalaista alaa.
Puoluetaistelu seudulle ei toki ole lewinnyt - ruotsalaiset osaawat useimmat suomea ja alkawat yhä enemmän tilata suomalaisia sanomalehtiä, siitä yksinkertaisesta syystä, että huomaavat kuinka laihaa on se rawinto, minkä ruotsalaiset heille tarjoo.
Jos kuten toiwottawa on äsken perustettu nuorisoseura woisi kestää ne vaikeudet, mitkä uudella seuralla aina on woitettawina, niin se epäilemättä tulee täällä niin kuin muualla saamaan aikaan paljon hywää. Yleisö näyttää olewan asiaan hyvin mietynyt eikä asian uutuus synnyttänyt mainittawia epäluuloja sitä wastaan. Ei Myrskylänkään suomalaiset eroa muusta kansastamme siinä walistuksen harrastuksessa, joka on sille omituinen.
Yhden asian pyydämme erittäin saada teroittaa mieleen kaikille asianomaisille, että olisi välttämätöntä mitä pikemmin saada suomalaiseen kouluun apuopettaja. Nykyinen opettaja on kyllä asiaan innostunut mutta tottumaton ja oppilasluku - 60 - on niin suuri, ettei parstaan jaksa tarwetta täyttää.
Myyrä.
- Uusimaa nro 85, 30.10.1896 -
kesken
Myrskylän kunta
muokkaakesken
Myrskylän seurakunta
muokkaaKirkkoherranwaalin kysymyspäivä oli Myrskylässä sunnuntaina. Yksimielisesti tyydyttiin waaliehdolla oleviin pyytämättä neljättä waalisaarnaajaa, jommoinen alkujaan oli aikomus.
- Uusimaa nro 35, 5.5.1896 -
Myrskylän kirkkoherranwaalissa t. k. 17 päiwänä saiwat ääniä: Haminan w.t. kirkkoherra A. O. Hypén 1,514 m. 85 å. edestä, Wehmaan w.t. kappalainen J. A. Friberg 35 m. 65 p. ja Uudenkirkon w.t. kirkkoherra R. S. Sarlin 28 m. 65 p. edestä. Äänestyksessä käytettiin hiukan yli puolet seurakunnan koko äänimäärästä.
- Uusimaa nro 35, 5.5.1896 -
Myrskylän seurakunnan kirkkoherraksi kuuluu senaatti nimittänen Wehkalahden w.t. kirkkoherran A. Hypénin. - U. S.
- Uusimaa nro 61, 7.8.1896 -