Myrsky-yönä
Myrsky-yönä. Kirjoittanut Antti Rytkönen |
- Käy ulkona tuuli tuima,
- yö on niin myrskyinen,
- ja hurjana aalto huima
- vain kuohuvi rannallen.
- Ja haaksi aaltoja halkoo,
- ja kohti kuohuja käy,
- ja se keinuvi niinkuin palko,
- ei muuta kuin vaahtoa näy.
- Vaan haahdessa suojassa yksin
- minä kanssasi olla saan,
- me istumme vieretyksin,
- mut tuuli se ulvoo vaan.
- Te käykää te vihurit tuulen,
- nyt teitä mä pelkäjä en!
- Vain rintasi lyönnit ma kuulen,
- ja sa painut mun rinnallen.
- Mua katsehes kaunis huumaa
- sysimusta kuin syksyn yö,
- ja mun rintani tulta on kuumaa
- ja se rintaasi vasten lyö.
- Ja tuuli tuima se soittaa
- kuin mahtavat myrskyt on
- poviss’ suurien valtamerten
- ja povessa inehmon.
- ***
- Oi myrskyjä meren pinnan,
- oi valkovaahtoja sen!
- Oi kuohuja ihmisrinnan,
- sen kaihojen, poltteiden!
Lähde: Rytkönen, Antti 1900: Lauluja. Helsinki.