Myrkkyä halajan

Myrkkyä halajan Kirjoittanut Valfrid Hedman

Jos loihtujen sauvalla kalliohon

elon lähtehen voisin lyödä,

en mettä, en mahloja keväimen

sen pulppuilevankaan soisi,

vaan katkeran vehreän absinthin

mun janoova sieluni joisi.

Se vain vois janoni sammuttaa,

vois janoa antaa uutta!

Pian maitohon väsymme, hunajahan

pian kyllästys leimansa painaa;

vaan myrkkyjen huuman ken tuntenut on

se myrkkyä kaipaavi aina.

Jos riemuja vain elo tarjota vois,

ei maksais se elämä vaivaa.

Ken velttona nauraa ja leikkii vain,

pian uupuvi hekuman suolla.

Vaan synkkien muistojen cypressit

ikivihreinä tuoksuvat tuolla!

Lähde: Hedman, Valfrid 1906: Itämaalaisia haaveiluja. Kustannusyhtiö Osmo, Helsinki.