Muuttolinnulle

Muuttolinnulle. Kirjoittanut Irene Mendelin

Et enää laulele, lintunen,

kuin lauloit alkaissa kesän,

kun kera kumppanis kultaisen

sa laadit pienoisen pesän,

sun silloin riemuas helkkyi lehdot,

unelmoi povessas onnen ehdot.

Nyt oot sa vaiti, ei laulus soi,

niin harvoin äänesi kuulen.

Se mulle mietettä monta toi,

miel’alas tajuan, luulen:

Saa syksy, eessäs on pitkä retki,

se sull’ on mielessäs joka hetki.

On niinpä laita myös ihmisen,

jok’ elon polkua kulkee.

Kun vuodet vierivät eellehen,

hän surun rintaansa sulkee:

On matka eessä ja täytyy mennä

niin kauas, aatoskaan ettei lennä.

Lähde: Mendelin, Irene 1915: Lehtisiä koivikosta. K. J. Gummerus Osakeyhtiö, Jyväskylä.