Muuan vierailu.

Kirjoittanut Hilja Tamminen


Käy pappi luokse vangin paatuneen
ja ottain kasvoillensa hurskaan muodon
hän lausuu: »Jospa Herran rakkauteen
myös punaisetkin ohjais joukkojaan,
se estäis sodan kauhut, verenvuodon.»
Mut silloin kysyy toinen vuorostaan:
»Kun papit rauhan sanaa julistaa,
he miksi kantaa voivat pyssyn julman?» –
»Kas, vaarassahan oli isänmaa.»
Näin pappi. – Vastaan vanki virkkavi:
»Ei selvitykseksi tuo riitä pulman.
Omia torppareitaan ahdisti
se pappi, jonka ase käissä näin,
ja tuskin siitä isänmaa sai avun.»
Nyt paimen kelloon silmää: »Ystäväin,
ei riitä aikani, vaan tulenen
mä toiste.» Rykii, nielee viime tavun,
ja kääntyy ovelle hän lähtien.


Lähde: Tamminen, Hilja 1923: Vainon ajoilta: runoja. Tampereen työväen sanomalehti o. y., Tampere.