Musta laiva.

Kirjoittanut Katri Vala


Olenko tullut kuoleman rannalle?
Meri, maa ja taivas ovat sysimustat.
Ei ääntä, ei tuoksua.
Sinun kauheat sanasi
ovat uponneet sydämeeni kuin tikarit.
Tajuttomana, vaiti tuijotan pimeään taivaanrantaan.
Sinne leviää nousevan kuun punainen lampi
kuin valuneena minun lävistetystä sydämestäni,
josta vie meren yli verinen viiru.
Sen poikki liukuu musta laiva,
äänetön ja kauhea,
ilman ainoatakaan valoa.


Lähde: Vala, Katri 1925: Sininen ovi: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.