Musta jumala
Musta jumala. Kirjoittanut Katri Vala |
- Metsässä on punakivinen temppeli.
- Sen jumala, musta ja yksinäinen
- kutsui valittaen pimeinä öinä.
- Kuin unessa kuljin.
- Kuin unessa nousin mustia portaita.
- Kuin unessa vaelsin hämärään temppeliin
- ja astuin vavisten jumalan eteen.
- Ah, nyt en paeta voi!
- Joka yö laskeutuu jumala luokseni
- julmana ja ihanana.
- Päivisin pidättävät minua silmät
- kuin tuliset raudat,
- ja kipeässä ihanuudessa
- palan hänen edessänsä
- kuin kalpea uhrituli.
Lähde: Vala, Katri 1925: Sininen ovi: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.