Musta jumala.

Kirjoittanut Katri Vala


Metsässä on punakivinen temppeli.
Sen jumala, musta ja yksinäinen
kutsui valittaen pimeinä öinä.
Kuin unessa kuljin.
Kuin unessa nousin mustia portaita.
Kuin unessa vaelsin hämärään temppeliin
ja astuin vavisten jumalan eteen.
Ah, nyt en paeta voi!
Joka yö laskeutuu jumala luokseni
julmana ja ihanana.
Päivisin pidättävät minua silmät
kuin tuliset raudat,
ja kipeässä ihanuudessa
palan hänen edessänsä
kuin kalpea uhrituli.


Lähde: Vala, Katri 1925: Sininen ovi: runoja. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo.