Musikaalisia koiria
Musikaalisia koiria. Kirjoittanut Juhani Siljo |
- Talo tumma, ikkuna auki iltaan,
- kuu taivaanrannalta kurkistaa,
- vaan ikkunalaudalta tähtisiltaan
- penin katse kaihoten kohoaa.
- Ja soittoa tulvii ylhäältä sieltä,
- ja ikkunalaudalle painuu pää
- ja kohoo jälleen, ja koiran mieltä
- vain ulvonta haikea hellittää.
- Ja jos ulvahdan, hyvä herrasväki,
- minä myös vähän kaihojen kuutamoon.
- – ken musiikin lumoissa koiran näki,
- suunvuoroni mullekin suvaitkoon!
- Ja uskokaa, hyvät kuulijani,
- ei älynne karkelo kesken jää,
- jos ulvova koira mun sielussani
- päin kuuta kuononsa ylentää;
- jos henkenne juhlien tähtivaloon
- peni pieni pyytävi ulvahtain,
- – pian jälleen sieluni tummaan taloon
- sen aina ennenkin yöksi sain!
Lähde: Siljo, J. 1919: Selvään veteen: runoja ja tunnuslauseita . Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki.