Muistellessa
Muistellessa. Kirjoittanut Kaarlo Forsgren |
- Jo kuihtui kesän kukat,
- sai syksy synkkänä.
- Lähti jo linnut, vaikeni laulut
- ja poistui poikasen ystävä.
- Van syömmen pohjaan poika
- sai muiston säilymään
- kesäisten riemuin rikkaudesta;
- se valaa rintahan lämmintään.
- On lemmen muisto kaunis
- sydämmen pohjalla.
- Ja kullan katse tulinen, lämmin
- – se loistaa siellä niin kirkasna.
- Taas tulkoon talven kylmät:
- lämmint’ on rinnassa.
- On siellä muisto kesäisen lemmin
- ja usko sen uudesta noususta.
Lähde: Uusi Kuvalehti n:o 11 marraskuulla 1894.