Morsian.

Kirjoittanut Frans Mikael Franzén


Ajan uurna onnesi
tänään, tyttö, antaa;
saat tän kerran päässäsi
myrttikruunun kantaa.
Näitkö peilissäsi jo,
kuinka kaunistaa se?
Ilmaisiko suutelo,
mitä tarkoittaa se?
Viime kerran itsensä
näki tyttö soma:
uhriks olet tehty sä,
ryövärin jo oma.
Sinut vie hän; isä ei
eikä äiti kiellä.
Sydämen hän ensin vei,
kaiken muun vie vielä.
Kaunis nimi morsian
kaikki selvittääpi.
Kukat hälle tuodahan;
vaan ne pian jääpi.
Rouvana vaikk’ uljailet,
herras käskee vainen.
Eteen katsoo tyttöset,
taakse silmää nainen.
Nythän koittaa sinullen
armas aamutähti.
Kerran koittaa jällehen
ilon iltatähti.
Äiti on ja puoliso
kaunis tosiansa:
kaunis eukko vanha jo,
taakse katsoissansa.


Lähde: Franzén, Frans Mikael 1891: Valikoima Frans Mikael Franzénin runoelmia. Suomentanut Em. Tamminen. Otava, Helsinki.