Mistä – minne?

Kirjoittanut Irene Mendelin


Ajan vain kukkivi ihmislapsi:
Valkenee kiiltävin kultahapsi,
kuihtuvi hienoinkin ruusuposki,
laantuvi kuuminkin suonten koski,
vuodet kun lahjoja jakavat meille
johtaen riemun ja surujen teille,
kysyen voimia sydämen,
kysyen lujuutta luontehen.
Etsimme totuutta, aitokultaa,
löydämme usein vain multaa, multaa.
Etsimme armaita onnenmaita,
tiellemme kohoopi kalman aita.
Sydän niin arkana rinnassa sykkii,
hiljemmin, hiljemmin suonet ne tykkii,
elämänlanka se haurastuu,
sielu jo siiville kohouu.
Tullut on mistä ja menee minne?
Ajaksko jääpi vai ijäks sinne?
Näin onpi kysynyt monta, monta
elämänhaluista, onnetonta
aikojen aamusta näihinpä asti.
Kukaan ei sielumme retkiä rasti.
Vasta kun aukeepi tuntematon,
selvillä henkemme siitä on.


Lähde: Mendelin, Irene 1915: Lehtisiä koivikosta. K. J. Gummerus Osakeyhtiö, Jyväskylä.