Minun mieleni oli kuin lampi
| Minun mieleni oli kuin lampi Kirjoittanut Eino Leino |
- Minun mieleni oli kuin lampi
- Niin musta ja mutainen,
- Ei päivä sen pohjahan päässyt,
- Ei kulkia rannalle sen.
- Opin ongelmat elämän taiteen.
- Mitä ympäri näin, sitä tein:
- Ivanauruin ma itkuni peitin,
- Runokukkasin kurjuutein.
- Minun mieleni oli kuin sammal
- Yli aaltojen salaisten.
- Sen kalvossa kanervat päilyi,
- Mut yö oli helmassa sen.
- Ohi vaelsi valkea impi,
- Näki kukkaset kummat vain
- Ja hän lammelle laulaen riensi,
- Ei huolinut huudoistani.
- Voi, impeni valkea, vieno!
- Pian poimitut kukat on sen.
- Mut kukkien alla on aalto
- Niin musta ja mutainen.
Lähde: Grotenfelt, Kustavi (toim.) 1899: Väinölä: Helmivyö suomalaista runoutta. Werner Söderström, Porvoo.