Minkä pensaan juuressa?
Minkä pensaan juuressa? Kirjoittanut Immi Hellén |
- Sorsaemo sorea,
- kesälintu korea
- juhlavaattehissaan:
- sinipeilit siivissä,
- täplät somat liivissä,
- harmahtava takki,
- päässä vehree lakki
- seisoo rannan ruohossa
- aivan aatoksissaan.
- Katselee ja kuuntelee,
- oisko vaaraa missään.
- Uteliaille ilkamoi,
- itseksensä pakinoi:
- Asun täällä suuressa
- luonnon temppelissä.
- Minkä pensaan juuressa
- mull’ on munat piilossa
- kenkään ei voi arvata.
- Kaisla vain ja kanerva
- tietää salaisuuden,
- pesäpaikan uuden,
- vaan ne eivät kieli,
- miss’ on porraspieli.
- Poikaset kun sieltä tuon,
- kaikkein katsella jo suon.
- Hämmästyvät heinätkin,
- yksin vuorenseinätkin.
- Kiitos kaikkialta soi,
- rannan leppä aprikoi:
- Nuo on kaunihinta,
- minkä armas Luoja loi.
- Suviaalto hyväilee
- untuvaista rintaa.
Lähde: Hellén, Immi 1930: Lasten runokirja: Suomen pojille ja tytöille omistettu. Valistus, Helsinki.